24/7 YHTEISKUNTAAN

Vietin tänään oikean kunnon vapaapäivän. Sunnuntai soi siihen hyvän mahdollisuuden. Kun suunnittelin vaalikampanjaa, joka täyttää viikkokalenterin aika hyvin, päätin samalla yhdestä asiasta. Sunnuntaita en myy kampanjalle. Menköön vaikka mahdollinen kansanedustajanpaikka sen takia.

Kyllä minulla usein työni puolesta on sunnuntaina töitä. Mutta viikolla voi sitten yrittää ottaa levon takaisin. Myös seuraavina sunnuntaina on kalenterissa merkintöjä, mutta ne olisivat siinä ilman vaalejakin.

Yhteiskuntamme yksi ongelma on 24/7 yhteiskunta. Vauhti alkaa olla sellainen, että siinä ei Jack Bauerkaan pysyisi vauhdissa toista vuorokautta peräkkäin. Puhutaan "speeding clockista" eli yhä kiihtyvästä kellosta. Helsingin Sanomissa (19.7.06) oli muutaman vuotta sitten artikkeli "24 tunnin yhteiskunta vie ihmisiltä yöunet". Ihmisen luontainen vuorokausirytmi elää eri ajassa kuin häntä ympäröivän yhteiskunnan.

Ludwig-Maximilian yliopiston professori Till Roennebergin mukaan sosiaalinen aikaerotus on kroonista ja vaikuttaa enemmistöön ihmisistä, jotka elävät teollisuusmaissa. Tutkimusten mukaan seitsemän henkilöä kymmenestä kokee jatkuvaa ajanpuutetta. Samanaikaisesti ihmiset ovat monessa mukana ja siirtyvät nopealla tempolla uusiin asioihin. Kulutus-kapitalismille sopii hyvin, että kaikki hyörivät koko ajan.

Tämä ei ole hyvä suunta. Yhteiskunta, jota viedään poliittisilla päätöksillä kohti "24/7 yhteiskuntaa", tekee meistä sairaita. Ellemme jo sitä ole. Yksi hyvä vastaveto on erottaa Pyhä ja arki. Voi olla, että se ei ole jonkun mielestä muodikasta. Mutta siitä huolimatta ihminen tarvitsee myös lepoa, hiljaisuutta, hiljentymistä, liikuntaa ja yhdessä oloa lähimmäisten kanssa. Sunnuntai on siihen hyvä päivä.