torstai 17. helmikuuta 2011

TAAS SE ALKAA, SIIS VAALIPANETTELU

TAAS SE ALKAA, SIIS VAALIPANETTELU

Vaalit saavat ihmisissä liikettä aikaan. Ehdokkaita lähestyvät erilaiset eturyhmät. Myös kansa lähtee liikkeelle. Se on hyvä. Asetelmia ja mahdollisuuksia mittaillaan. Se on osa demokratiaa. Mutta vaaleihin kuuluu vielä yksi piirre, jonka vaarallisuudesta on hyvä jälleen muistuttaa.

Vaalit paljastavat ihmisten raadollisuuden ja alhaisimmat tunteet. Tulee tarve puhua pahaa toisista. Vaalien alla alkavat erilaiset mustamaalaamiskampanjat ja panettelu. Vaikka ehdokkaille on annettu eettiset säännöt, kaikki äänestäjät eivät ole niitä vastaanottaneet.

Tähän liittyy yhteiskunnassamme lisääntynyt julkisen nolaamisen kulttuuri, jossa kaikki ovat vapaata riistaa. Kansanedustajaehdokkaat vaalien alla ovat herkullisia kohteita.

Yksi villeimpiä huhuja oli, kun joissakin vaaleissa nainen tuli torilla luokseni ja totesi yhdestä yli 60-vuotiaasta kansanedustajasta, että ”tämä tuli ulkomailta humalassa lentokentälle ja vaimo oli pienten lasten kanssa vastassa...” Kun tunsin henkilön sanoin takaisin, että ”muuten hyvä juttu, mutta sillä miehellä ei ole enää pieniä lapsia.”

On hyvä muistaa, että oikeuslaitoksemme mukaan ihmisen maine on aina puhdas, kunnes toisin todistetaan. Jos jotakin väität, sinun pitäisi todistaa se oikeaksi. Kahdeksas käsky sanoo ”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestä”. Joudumme usein antamaan toisistamme todistuksen, mutta se ei saisi olla väärä. Panettelun ja mustamaalaamisen kautta annettuja sanoja on mahdotonta saada takaisin. Ihmisen kunnia ja maine voidaan pienellä heitolla asettaa kyseenalaiseksi.

Kerrotaan entisestä kansanedustajasta, jonka vaimolle pahanpuhuja soitti. ”Siellä se teidän miehenne Helsingissä ryyppää, huoraa ja pelaa korttia”, väitti soittaja. Siihen panettelijoihin tottunut vaimo tokaisi, että ”meidän isäntä ei pelaa korttia” ja löi luurin korvaan!

Teuvo V. Riikonen

maanantai 14. helmikuuta 2011

KANSAA JA YSTÄVIÄ KUUNTELEMASSA

Teimme vaalipäällikköni kanssa Ystävänpäivänä "seitsemän kunnan kierroksen" eli kävimme Mikkelissä, Kangasniemellä, Pieksämäellä, Joroisissa, Juvalla, Rantasalmella ja Sulkavalla. Lähtö oli "vähän 7 jälkeen" ja paluu "vähän ennen 21". Aikataulu piti hyvin. Mistään emme myöhästyneet, vaan olimme kaikissa paikoissa etuajassa. Tapasimme kymmeniä ja kymmeniä ihmisiä.

Mikä tällaisessa kierroksessa on tarpeellista? Tavata ihmisiä. Tavallisia ihmisiä, jotka haluavat kertoa asioistaan. Yksi oli eläkkeellä oleva opettaja. Toinen pari vuotta sitten uuteen kuntaan muuttanut. Kolmas vielä työelämässä mukana oleva. Neljäs suomalaistunut maahanmuuttaja. Viides pariskunta, joka kävi kahvilla jo ennen tuloamme, mutta halusi nähdä meidät pihalla. Kuudentena nuoret kahvilan pitäjät, joka odottivat meitä, vaikka montaa muuta ei tullut paikalle. Ja seitsemäs henkilö, joka tuli varta vasten kysymään, "mitä te ajatte siellä eduskunnassa?".

Kuuntelin enemmän kuin puhuin. Tarjosimme kahvit, karkkia ja "pääsiäisruohopusseja." Vaikka päivä oli pitkä, oli se meille antoisa. Vaalipäällikön ajaessa otin parit pienet tirsat autossa. Poliittisia aiheita sivuttiin joka paikassa. Päällimmäisenä monilla nousi esille työllisyys. Yksi eläkeläinen kantoi erityistä huolta nuorten työttömyydestä. Tietysti jokaisella oli myös omat asiat. Moni toivotti voimia vaalikiertueelle. Monet lupasivat äänestää.

Tälläisen kierroksen hyvä puoli on myös se, että mekin työllistimme. Moni kahvilan pitäjä sai päivän kassaan hyvän lisän. Nuorten pitämästä kahvilasta, jossa oli vähiten kävijöitä, ostin vaimolle syntymäpäivälahjan. Yhden kunnan alueella tankkasimme auton. Viimeisessa paikassa, kun oli aikaa kävin parturissa. Paikallinen valtuutettu sai vielä yhden asiakkaan ja minä siistit hiukset.

Sen jälkeen voi lähteä uudelle kierrokselle. Työllistämään muita yrittäjiä.

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

MIES VAIETKOON...

Minulle oli annettu aiheeksi Kuopiossa opiskelijaillassa provosoiva otsikko: "Mies vaietkoon seurakunnassa". Pohdimme nuorten opiskelijoiden kanssa teemaa, miksi miehiä näkyy seurakunnassa niin vähän, mitkä ovat miehen kipupisteet ja miten mies saadaan mukaan toimintaan? Ja myös toimimaan yhteisössään? Yleisö, josta enemmistö oli naisia, osallistui keskusteluun suurella mielenkiinnolla kiihkottomasti ja uusia avauksia tehden.

Päivällä olin Pohjois-Savon piirissä auttamassa puolueen kansanedustajaehdokkaita vaalikampanjassa. Eri alojen ammattilaisia, oman alueensa, seutukuntansa ja maakuntansa tuntevia tavallisia ihmisiä. Innolla lähdössä mukaan kisaan. Keskustelut puheiden jälkeen olivat syvällisiä. Ihmiset pohtivat politiikan perusteita. Yhtä asiaa mietimme, miksi poliittinen sanoma ei mene perille?

Yhtenä syynä on median ja ihmisten haluttomuus tutkia esimerkiksi puolueohjelmia. Vaaliohjelmia eli mitä oikeasti ajetaan. Ihmiset valitsevat eri asioita valitessaan 80 prosenttisesti tunteen ja mielikuvan perusteella. Poliittinen viesti pitäisi kertoa yhtä lyhyesti kuin tekstiviesti tai facebook-sanoma.

Mitä sitten ajamme? Mm. sitä, että ihminen on arvokas. Markkinatalouden ehdoilla kulkeva ihmiskäsitys jyrää alleen heikot ja huonokuntoiset. Hyvinvoinnin sijaan pahoinvointi lisääntyy. Syrjäytyminen kasvaa. Se tarkoittaa sosiaalista, terveydellistä ja koulutuksellista eriarvoisuutta. Tuloerojen kasvaessa ihmiset voivat yhä huonommin.

Heistä ei voi vaieta ennen vaaleja. Eikä sen jälkeen.

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

KALLIS ALOITE

Tämän päivän poliittinen uutinen oli se, mikä meni useimpien medioiden kautta jakeluun. Kansanedustaja Bjarne Kallis luopuu eduskunnasta 20 vuoden jälkeen. Kallis on ollut myös puolueemme (kd) puheenjohtaja ja presidenttiehdokas. Eduskunnassa hänet tunnetaan talon yhtenä parhaimpana puhujana ja talouspolitiikan asiantuntijana. Retoriikan asiantuntija Juhana Torkki arvioi hänen puhujanlahjat viime presidentin vaaleissa korkealle. Hän saikin 2006 presidentin vaaleissa 98 % kannatuksen ja 2 % äänistä. Muistan hänet myös monista vaaleista rohkaisina, joka kannusti aina eteenpäin. Viime vaalien aikana hän sanoi, että, "kyllä sinä vielä täällä eduskunnassa ehdit istua..." Aika näyttää, ehdinkö?

Politiikassa tärkeää ovat aloitteet. Nuoremmat politiikassa mukana olevat tekevätkin aloitteita, vaikka ei aina olisi sanottavaa. Olen sitä mieltä, että juuri niitä oikeita aloitteita ei kovin usein tehdäkään. Politiikkaa, joka on yhteisten asioiden hoitamista, on muutakin kuin aloitteita. Taustavaikuttamista, kokouksia,päätöksiä, poliittisten ohjelmien tekemistä ja monenlaista muuta, joka ei aina näy julkisuudessa. Ja näin ollen ei näy mielikuvamaailmassa, joka politiikkaa usein hallitsee. Bjarne Kallis jää historiaan ainakin yhden aloitteen tekijänä. Viime aikoina monet muutkin ovat siihen tarttuneet. Hallituspuolueista mm. Kokoomus ja Vihreät.

Jos Suomessa otettaisiin käyttöön lyhytaikaisten omistusten myyntivoittovero sekä valuutta- ja pörssivero, se toisi valtiolle lisää tuloja. Kymmeniä miljoonia euroja. Samalla siinä voitaisiin estää keinottelua ja valtion kassa saisi lisätuloja. Jos pörssissä noteerattujen osakkeiden myyntiin kohdistettaisiin esimerkiksi 0,1 prosentin suuruinen vero, toisi se kaivattuja tuloja. Tähän monet puolueet ja poliitikot ovat nyt tarttuneet. Bjarne Kalliksen on tiedetty esittäneen tätä jo vuosia sitten ja Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa se on ollut luettavissa jo vuosia! Kallis esitys ja kannatettava! Ja vielä kalliimpi se olisi, jos pörssissä noteerattuihin osakkeisiin kohdistettaisiin 0,2 prosentin suuruinen vero.

lauantai 22. tammikuuta 2011

VERRYTTELYÄ VAALIKENTÄLLÄ

Vaikka vaaleihin on aikaa lähes kolme kuukautta, valmistelut on pitkällä. Kampanjaa suunnitellaan ja tilaisuuksia järjestellään. Se on hyvä, koska vaaliviikot lopussa ovat niin tiiviitä, että mitä paremmin valmisteltu, sen parempi kampanja.
Olin eilen ja tänään Mikkelissä ja Pieksämäellä Prisman ja S-Marketin edustalla tapaamassa ihmisiä. Perjantai-ilta ja lauantai-aamu ovat hyviä tilanteita tavata ihmisiä. Osa oli tullut paikalle vartavasten nähtyään mainoksen ja ilmoituksen.

Parasta näissä on suora kontakti kansaan. Suora yhteys ihmisiin. Jos kansanedustaja aikoo olla kansan edustaja, on hyvä tuntea kansa jota edustaa. Ihmisten aiheet nousevat omasta elämänpiiristä. Yksi kehoitti muistamaan maaseudun asioita. Toinen kertoi, että kristilliset arvot ovat hänelle tärkeitä. Kolmas toivoi kannanottoa yrittäjyyspolitiikkaan. Kaikki tärkeitä aiheita.

Muutamat olivat pettyneet harjoitettuun politiikkaan. Osa spekuloi tulevalla vaalituloksella. Joku sanoi, että nyt teillä on loistava mahdollisuus saada paikka. Toinen väitti, että mitään paikkaa ei tule. Annetaan kansan päättää, äänestää ja odotellaan tulosta. Mutta sitä ennen on vaalikampanja. Yhden aiheen aion ottaa esille. Sen yksi nuori toi selvästi esille. Yrittäjien asema.

Maassamme on nyt tilanne, jossa työllisyys ja yrittäjyys on otettava vahvasti esille. Puolueemme ohjelma kysyy "mistä töitä?" Sitä kysyy kymmenet tuhannet nuoret ja vanhemmat. Siksi yrittäjyyden esteitä tulee poistaa kaikella tavalla. Tuottavuutta on parannettava. Pienyrittäjien verotuksen epäkohtiin tulee puuttua. Myös maahanmuuton tulee olla hallittua, inhimillistä ja myös työllisyyteen tähtäävää.

Illalla kävin hiihtämässä ja tapasin toisen kansanedustajaehdokkaan toisesta puolueesta. Hänellä on poliittista kokemusta enemmän kuin minulla. Hyvässä hengessä hiihdimme yhden kierroksen ja "sparrasimme" toisiamme tulevaan vaalitaistoon. Sukset luisti molemmilla. Tästä on hyvä jatkaa.

tiistai 11. tammikuuta 2011

KÄVIN MIKKELISSÄ

Kävin Mikkelissä. Savonlinnan ja Mikkelin välillä on joskus sellaista kissanhännänvetoa, jota en ymmärrä. Mutta kyllä Mikkelissä uskaltaa käydä. Mukavia ihmisiä. Tällä kertaa olin nuorten aikuisten illassa puhumassa. Aiheeksi oli annettu "Kristittynä yhteiskunnassa". Haastava aihe. Paikalla olleet kuuntelivat tarkasti ja innostuivat keskustelemaan. Sen huomasi, että ihmiset pohtii syvällisiä asioita. Maailman menoa, kirkon tilannetta, piispojen lausuntoja ja kaikkea muuta. Myös politiikkaa.

Politiikassa mannerlaatat liikkuvat. Kolmen suuren puolueen kannatusta on syöty. Perussuomalaiset jyrää gallupeissa. Muut yrittävät pitää pintansa gallup-lukujen välillä vaihdellessa. Mutta todellinen valta on kansalla. Tarja Halosen mukaan "Valta on lainassa". Keväällä kansa lainaa sitä taas neljäksi vuodeksi kahdellesadalle. Kolmisenkymmentä luopuu sitä ennen. Vielä enemmän on niitä, jotka luopuvat, kun laitetaan luopumaan.

Mutta yksi asia näyttää selvältä. Näistä vaaleista on tulossa arvovaalit. Sen huomaa ihmisten kysymyksistä. Nyt kysytään, mitkä arvot meitä ohjaa. Silloinkin, kun pitää tehdä vaikeita päätöksiä. Pitää myös leikata. Hyväosaisilta saa ottaa enemmän. Verotuksen painopiste haittaveroihin ja kulutukseen. Sitä verotetaan vähemmän, mikä on ihmiselle välttämätöntä. Köyhältä ei oteta. Vaan otetaan rikkailta ja annetaan köyhälle. Se vaatii arvovalintoja.

torstai 6. tammikuuta 2011

Noin sata päivää jäljellä

Olen pitänyt tällä blogi-foorumilla taukoa noin vuoden johtuen siitä, että olen ollut koko vuoden Radio Dein päivän blogisti keskiviikkoisin. Osa niistä blogeista on julkaistu www.seurakuntalainen.fi sivuilla kolumneina.

Nyt jatkan tällä foorumilla blogikirjoittajana ja kerron heti, että tämä blogi liittyy eduskuntavaaleihin, jotka on noin sadan päivän kuluttua 17.4.2011. Minut on asetettu ehdokkaaksi etelä-savon vaalipiirissä KD:n listoilla. Meillä on vaaliliitto Kokoomuksen kanssa. Viime eduskuntavaaleissa sain noin 2500 ääntä ja tulin varakansanedustajaksi.

Tuo mielenkiintoinen titteli on sellainen, että sillä ei ole ollut käyttöä. Nyt tavoite on sama, mutta "vara" sana edestä pois. Se ei onnistu ilman ääniä, kansan tukea ja yhteistä tavoitetta. Vaalitulokseen tyydyn, koska olen jo hävinnyt vaalit. Mikään ei tee poliitikolle niin hyvää kuin hävitä vaalit. Jos niin käy nytkin, niin sen tunteen tiedän jo. Voi olla, että joku blogin lukijakin olisi siitä tyytyväinen, mutta annetaan kansan ensin päättää. Kansaahan ei voi vaihtaa.

Eduskuntavaalien teemat liittyvät mm. neljään T - kirjaimella alkavaan teemaan: talous, työllisyys, terveys ja turvallisuus. Myös muita teemoja tulee esille kuten maahanmuuttopolitiikka, yrittäjyys, yksielävien asiat ja monet arvokysymykset, joista avioliittokäsitystä on jo ehditty jonkin verran käsitellä.

Toivotan kaikille ehdokkaille oikein hyvää kampanjaa. En aio puhua teistä kauheasti pahaa. Toivon, että saamme hyvän vaalikampanjan. Ja sitten annetaan kansan puhua.